Olin jo nukkumassa. Näin unta jossa kaikilla oli paha olla, jossa kaikki olivat yksinäisiä, ja kuinka kenelläkään ei ollut ketään jolle jutella.

Sitten yhtäkkiä heräsin... Haluan auttaa jotenkin, olla tukena, kuunnella, lohduttaa, jotain. Välillä muiden blogeja lukiessa alkaa ihan itkettää, koska tiedän kyllä miten pahalta voi tuntua jos ei ole ketään jolle purkaa pahaa oloaan. Noh, ajattelin, että haluan ja yritän jollain tapaa auttaa. Eli, minulta voi kysyä sähköpostiosoitteeni tai MSN osoitteeni kommentissa, vastaan sinun blogiisi osoitteellani. Jos on paha olo, on sitten sentään joku jolle voi anonyymisti purkaa oloaan, kirjoittaa kirjeessä tai jutella mesessä. Minulle saa 'valittaa' oloaan ihan niin paljon kuin tekee mieli, tai muuten vain rupatella karistaakseen yksinäisyyden. En tuomitse ihmisiä enkä luule tietäväni mitään muita paremmin, mutta ajattelin että ehkä tästä olisi jollekin apua. En tiedä. Ehkä tämä on vain ihan outo kello yhden idea? Mutta kuitenkin, tarjous on voimassa.

2:41

ArghargharghargharghARGH, en pysty enää nukkumaan. Höpisen siis tänne. 1) Ajatukset mylläävät päässä, vatsa kurnii, on outo olo. 2) Unohdan jatkuvasti olevani nyt aikuinen. Tunnen itseni 16-vuotiaaksi. En JAKSA olla aikuinen, kaikilla on niin korkeat odotukset. Ainoat syyni olla iloinen iästäni on että voin ottaa tatuointeja ja ostaa tupakkaa. Pöh! 3) Ja jos kerran olen "aikuinen", niin miksi minä olen edelleen tällainen kaappi-itkupilli? Vedän kyllä kovaa näytöstä mutta sitten itkeskelen yksikseni vaikkapa siksi, että näin jonkun toisen olevan pahalla mielellä. Joskus olen liian empaattinen, ja tässä masennuksen maassa se ei ole hyvä juttu. 4) Katselin thinspoa, ja toivon, rukoilen saavuttavani samanlaisen vartalon kuin niillä täydellisillä pikku keijuilla. Olen aika hyvin saanut itseni kuriin taas ja paino tippuu mukavasti, mutta se kirottu (dun dun DUNNNN) 51 kiloa häämöttää lähellä. En KESTÄ jos taas ahmin kun pääsen siihen! Mikä logiikka on laihtumisen palkitsemisessa jumalattomalla määrällä ruokaa? Vituttaa suoraan sanottuna. Mutta jos selviän 50:neen kiloon ahmimatta, olen kyllä todella ylpeä itsestäni. 5) Ja MIKSI en löydä uutta hyvää musiikkia mistään? Joskus samat vanhat biisit alkavat tympiä. [/end of ramble]