Tänään jo neljättä päivää sairaana. Kuume oli korkeimmillaan 40!!, yskin kohta varmaan keuhkoni ulos, ja jostain kumman syystä vasen silmäni näkee kaiken hämäränä ja epäselvänä... Pitänee mennä tapaamaan lääkäriä ennemmin tai myöhemmin.

Darryl lähti kouluunsa kiireessä mutta lupasi tuoda juustoleipiä ja toffeeta tullessaan takaisin, nam! :) Pitäisi mennä tekemään teetä tai jotain, mutta olen liian pökerryksissä uskaltaakseni portaisiin. Äh. Pitäisi keksiä jotain tekemistä tunniksi tai kahdeksi, kullalla kun on PITKÄ päivä (-__-)". Hiukan harmittaa kun oma koulu jäi kesken kun näkee miten paljon mukavammalta se näyttää lukion jälkeen. 22-sivuiset reportit eivät tosin kuulosta kovin houkuttelevilta...

Huomenna Sean tulee taas käymään, weej! Voisi sanoa, että hän on minun paras kaverini täällä jos Darrylia ei lasketa. :) Sean puhuu yleensä englantia joten en tunne oloani niin ulkopuoliseksi kuin Fabianin ja Bariksen kanssa, he kun pölisevät pelkästään hollantia. Tympäännyttää tosin, kun en saa tämän pahuksen kielen opiskelua aloitettua. Pitäisi vain "ottaa itseä niskasta kiinni" ja yada yada yada, blah blah, yada. Mutta onhan tässä vielä aikaa, eivätkä vieraat kielet niin vaikeita ole. Ymmärrän yksinkertaisia lauseita jo hyvin ja osaan vastata kysymyksiin jne, joten ihan hyvä alku tuo kai on.

Pitkästä aikaa on vähän koti-ikävä Suomeen. Onkohan pupu kasvanut paljonkin? Äiti sanoi, että se on alkanut pomottamaan kissaa ja koiraa. Ja sillä on kuulemma aika tulinen temperamentti. Minä VAROITIN kyllä kyseisestä luonteenpiiristä, mutta "miten söpö pikku luppis muka voisi olla kiukkuinen?". Pupu on hauska, muistuttaa minua kissastani jostain syystä.

Huomasin juuri, että oloni on oikeastaan jollain tapaa virkeämpi nyt (vaikka sairas olenkin), kun olen viikon ajan ottanut vitamiineja. Niissä pitäisi olla kaikki mitä ihminen tarvitsee, mutta enpä tiedä ovatko sittenkin vain plaseboja... Noh, kunhan toimivat!